Hermanni ja rappionainen

Tein muutaman tilausnuken. Ensimmäinen heistä on Hermanni.

Hermannista oli vaikea saada ystävällisesti hymyilevää, koska esikuvankin hymy on ehkä hitusen pelottava. En tiedä, miten hymy onnistui, mutta nuken omistaja vaikutti tyytyväiseltä. :) Inspiraatiokuvat vielä alla.

Toinen toiveesta tehty nukke oli pultsarinainen. Hmm, aika paha. Mietin ja pähkin, että miten tekisi naisen, joka näyttää elähtäneeltä rappioeukolta. Mustat silmänaluset, jotenkin kulahtanut naama, kärvähtänyt, hamppuinen ja pilalle värjätty tukka, wannabe vähän rock -olemus...

Sellainen hänestä sit tuli. :)  Jätin vaatteiden mahdollisen likastamisen tulevalle omistajalle, kun en ollut ihan varma, millainen elämä tälle tyypille on kaavailtu.

Aika hirvee tyyppi. Dokaili tuossa jonkun aikaa Kyläntalon nurkilla, kunnes muutti toisaalle. Hyvä niin. Mummot ei kaipaa moisia häirikköjä nurkkiinsa. :)

Forssan markkinoiden löytöjä

Tänään oli miniasiallisesti hirveän odotettu päivä, Forssan miniatyyrimarkkinat. Miian autoon mahtui sopiva sakki ministelykerholaisia, ja sillä kaahailimme nilkka suorana ja kyynärpäät teroitettuina Forssaan. Kahvitauko kesti matkalla tosin niin pitkään, ettei sitten oltukaan pahimmassa alkuryysiksessä tönimässä, riehumassa ja riuhtomassa tavaroita toisten käsistä, eli se osuus jäi nyt välistä ja päästiin jo hitusen rauhallisempaan aikaan ostelemaan kukkarot tyhjiksi. ;)

Vaikka oltiin paikalla vasta puolen päivän tienoilla, niin ehdittiin aivan riittävästi ostaa kaikkea elintärkeää. Kummitytölle teen synttärilahjaksi valkoista taloa, johon tyttö saa joulukalenterin luukuista kalusteita ja asukkaita. Joululahjaa ei erikseen meiltä siis saa, vaan tuo kalenteri toimittaa sitä virkaa koko joulukuun. Kummitytön taloon ostin Christian Lundkvistin pöydästä valkoisia kalusteita.

Fannin ja Lyydian mummoinmökkiin ostin valkoisen tuolin, puulaatikon ja hammastahnaa.

Vanhusten Kyläntalossa ei ole ikinä riittävästi istumapaikkoja, joten sinne ostin neljä tuolia, tyynyjä Kyläntalon sohvaan, vanhan seinäalmanakan sekä Raidia ja Substralia.

Ihastuttavana yllärinä myös Päivi Varis oli nukkejensa kanssa messuilla, vaikka Lahdessa jutellessamme meinasi, että tulee vasta Suureen Snadiin. Mullahan on näiltä messuilta aina vain kaksi ostotavoitetta: Christianin talonpoikaiskalusteet sekä Päivin nuket. Tälläkin kertaa ostin molempia. Päivin nukeista mukaan lähti kolme tyyppiä, jotka niin ikään tulevat sijoittumaan ikäihmisten Kyläntaloon muiden siellä jo olevien vanhusten kanssa.

Siniseen pukeutunut Tyyne iski mulle heti silmää silmälasiensa takaa ja hänet oli pakko napata mukaan.

Siinä, missä Tyyne on selkeä maalaismummo, on ruskeaan mekkoon pukeutunut Eila selkeästi kaupunkilaismummo, hieno lady huulipunassaan.

Mummojen piti jäädä tämän reissun nukkehankinnoiksi, mutta vielä viime metreillä kävin nappaamassa mukaani Valdemarin eli tuttujen kesken Valten. Valdemar saanee morsmaikkunsa sitten Suuresta Snadista. Ai niin, ja Valte lienee merkityksellinen tyyppi, kun sattuupi olemaan kymmenes ostamani Päivin nukke.

Muklien juhlat

Kaivon pitkästä aikaa Pesosen talon naftaliinista eli tuolta vaatehuoneen ylähyllyltä ja otin vähän tuumailun alle.

Jotain uutta on hirveän pitkään ollut kiinnittämättä paikalleen, ja laitoin nyt viime joulun kalenterista Marian ja Maijan tekemän lintulaudan kiinni pesosen talon kuistin katokseen. Tää on niin söpö lintulauta!

Kirpparilta löytyi joskus pieni puinen tuulimylly, ja sehän sopi kuin nenä päähän tuohon Pesosen pihaan.

FB-kirppikseltä ostin Annelta käsittämättömän pieniä miniminietanoita, jotka myös pääsivät Pesosen pihamaalle.

FB-kirppikseltä löytyi myös setti minikokoisia, 1:48 mittakaavassa olevia huonekaluja. En ole vielä niitä sen kummemmin tuunaillut, mutta heittelin sinne tänne muklien kalusteiksi. Muklilla on nyt kunnon bileet kun joka huoneessa on niidenkin nurkkauksia.

Makuuhuoneessa on myös pieni muklasänky. Joku hiippari siellä sänkyä jo tutkiikin.

Ullakkovarasto on houkuttelevin rakentaa - siksi mulla on niitä useammassakin talossa. Niihin on hauska kerätä kaikkea käsittämätöntä jemmaan.

Keittiössä tapahtuu. Viiru sai uuden tuolin, ja aamupalaa puputtaessaan on onnistunut nakkaamaan maitomukinsa lattialle. Maitomuki on Miran käsialaa.

Vaikka onkin heinäkuu, paistaa Pesonen Viirulle pipareita.

Muklat saivat Pesosen hellan kylkeen myös oman pienen hellansa...

...kuten myös pöydän viereen oman pirttipöytänsä. Pirttipöytä on ihan mini, pituutta ehkä 2 cm.

Ikkunalaudalla on mukien päiväkahvipaikka.

Muklien varsinainen yksiöhän on kuistin päällä olevissa koloissa, joissa väkeä näyttääkin olevan.

Hauskaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua sinulle, joka täällä piipahdit. :)

Mummoinmökissä

 

Mummoinmökin ulkokuori on hippasta vaille valmis. Kuisti on vielä kesken ja ovi puuttuu sekä muuta pientä viimeistelyä, mutta hurjasti olen saanut tätä parin menneen viikon aikana eteenpäin. Tykkään tästä ihan hurjasti! 

Keittiö on keskeneräinen ja kaapistot vain lastattu toiselle seinustalle. Kattoparrut virittelin tänään, samoin kuin tuunasin Fannille ruokapöydän.

Olohuoneen nurkkakaappi oli monien sattumien summa. Alkujaan punertava mahonkikaappi oli maalattu joskus vihreäksi, ja eilen maalasin sen valkoiseksi. Ei tullut nätti, ja olin jo paiskaamassa pilalle maalatun kaapin roskiin, mutta päätin vielä testata ja hioa kaappia kovalla kädellä. Nyt siinä näkyy valkoisen alla sekä vihreää, mahongin punaista että puupintaa, ja se on tähän torppaan oikeastaan juuri täydellinen noin.

Yläkerran makuuhuoneen katon viimeistelin tänään. Kahden parrun sijaan jouduin lopulta tyytymään yhteen, koska toinen parru pimensi valaistusta turhan paljon. Vaan pärjätään näinkin.

Kylpyhuone on täysin kesken. Mulla on sinne kyllä monenlaista pikkutavaraa olemassa ja idea sisustuksesta, mutta toteutus vielä odottaa.

 Mummoinmökin ja Kyläntalon rakennus jää nyt taas tauolle, koska nämä talot sijaitsevat Pohjanmaalla ja minä palaan huomenna kotio Pirkanmaalle toisenlaisten miniasioiden pariin.