Kellon uumenissa

Jos oikein tarkkaan kuuntelee, kuuluu vanhan kaappikellon uumenista klassista musiikkia. Minikokoiset musikantit soittavat minikokoisella volyymilla, joten täytyy kuunnella todella tarkasti kuullakseen. Mä en ole vielä kuullut, mutta luulen, että Grisli on, niin tarkasti se korviaan kellon vieressä heristelee.

Idea tähän viritykseen tuli itse asiassa mieheltä.

Isäukon nikkaroima, kotikonnuilta meille ennakkoperintönä kulkeutunut kaappikello sai sisäänsä musiikkisalin.

Lattian tein Bilteman sytyketikuista, jotka liimasin toisiinsa ja maalasin kulutetun valkoiseksi. Lattia ei ole millään kiinni, vaan se nojaa kellon alaspäin kapeneviin sisäreunoihin. Siksi on siis helposti irrotettavissa, jos musiikkisalin haluaa kellosta kadottaa. Seinälle tulostin nuottitapetin, joka on muutamalla paperiliiman pyyhkäisyllä kiinni, eli siis myös helposti irti nypättävissä. Lamppu on led-tuikku, jonka varjostin syntyi pitsin pätkästä ja Hesburgerin ketsuppikupista.

 

Tästä tuli oikeastaan aika vinkeä. Kaappikello, jossa on elämää.

Nyt kelpaa minikokoisten asukkaiden soitella.