sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Ei sitä nyt Sykeröksi ihan vielä tunnista...


...mutta on niissä ehkä jotain samaa. :) Kunhan saa tukan ja vaatteet päälle, niin saattaa näyttää vähän enemmän Sykeröltä. Ja sateenvarjolle vähän lihaa luiden ympärille.



Maltillakin on vartalo valmiina. Vielä turhan hoikka poika tosin. Täytyy pistää lihottaen.



Nirppu oli mun suosikki. Rasittava, häijy otus. Sekään nyt ei ole nirppu vielä, mutta luuranko on jo. 




Siinä koko konkkaronkka.



10 kommenttia:

  1. voi mitä ihanuuksia syntymässä <3. Nirppu taitaa olla myös mun suosikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nirppu on sellainen sopivan häijy pieni olento, sivuhenkilö, jonka tekemisiin tuli aina kiinnitettyä huomiota.

      Poista
  2. Aloin seuraamaan tätä blogiasi. Olen niin haltioissani tuosta tylypahkasta!!!!! Ja ihana sykeröherra!!! Sun pitäis joku näyttely laittaa pystyyn kun on niin upeita juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta kommentistasi Jenessa. <3 Ja tervetuloa seurailemaan jatkossakin.

      Poista
  3. Mun lempparipiirretty ipanana! Herra Savisen lisäksi tietenkin.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin aikuisena ihmettelee, mikä tuossa Sykerössä oikeastaan kiinnosti. Kohtalaisen villejä juonenkäänteitä, ja se äänimaailma, jossa dubbauksen alta kuului alkuperäiset äänet. Se mua tosin häiritsi jo lapsena, että kaikki äänet oli puhuttu samalla äänellä, ja miehen ääni kertoi myös neiti Nokkosen puheet. :)

      Poista
  4. Voi että olet taitava käsistäsi!:)

    VastaaPoista