maanantai 29. kesäkuuta 2015

Valonkantaja...


Oltiin viikonloppu reissussa itä-virolaisessa lastenkodissa. Reissuihin menee laivamatkojen lisäksi autossa istumiseen molempiin suuntiin yht. 10 h. Mulla oli mukana villaa, huovutusneuloja ja rautalankaa. Muutaman hiiren sain autossa tehtyä fb-harrastajissa linkitetyn vinkin innostamana, joskin, että silmät, nenä + suu ja tehostevärjäykset puuttuvat vielä. Tuossapa yksi noista hiiristä. Mittatikku kourassa siitä tuli tuollainen valonkantaja.


Nahkaeläin tulkitsi hiiren tuliaisiksi. Otus ei tokikaan ollut reissussa mukana, joten osoitti mieltään kotiin palattuamme. Puoli tuntia kotona oltuamme katti oli ehtinyt repimään suurella riemulla olohuoneen verhoja siivuiksi, lorauttanut mielenosoituksellisesti pesuhuoneen lattialla olevan pyykkipussin päälle ja kiusannut hermoraivon partaalle saakka yhtä karvaista nelijalkaista. Olin komentanut otusta tuhat kertaa, enkä enää reagoinut, kun se rellesti ompeluhuoneessa. Olis pitänyt reagoida.


 Valonkantajaa oli vähän makusteltu. Se makasi todella raadollisen ja kuolleen näköisenä ompeluhuoneen pöydällä, melkein samassa kohtaa kuin mihin olin sen jättänyt, mutta ei IHAN samassa kunnossa.
 


 Pala sieltä, pala täältä...
 



Naurettavinta oli, että myös valonkantajan tikusta oli nuoleskeltu rikkipää pois. 



Syyllinen näytti kovin viattomalta. Niinhän se aina näyttää... No, onneksi kyseessä on villa, joka materiaalina on niin kiitollinen, että repimisen jälkeenkin on huovutettavissa ennalleen. 

Kunhan saan valonkantajan korjattua ja sekä sille että sen perheenjäsenille silmät ja suut tehtyä, esittelen ne sitten paremmin uudelleen. Ilman nahkaeläimen apua.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Sirkuselämää


Kävipä niin jännittävästi, että aikoinaan lopettanut sirkus, johon Arnokin kuului, päätettiin kasata uudelleen vuosien tauon jälkeen. Tämä omituisten otusten sirkus on klassinen vanhan ajan sirkus, johon kuuluvat kaikki perinteiset sirkuksen omituisuudet: tatuoitu mies, parrakas nainen, kääpiö, voimamies, lihava leidi ja niin edelleen. Arnokin kävi promokuvissa entisten ja tulevien kollegojensa kanssa. Esiteltäköön heistä tässä muutama (loput kun ovat yhä mielikuvitustehtaalla).


Tatuoitu mies on yksi sirkuksen vetonauloista. Hahmo syntyi Mariellalta ostetusta Brucesta, jonka käsi halkesi. Päädyin tekemään Brucelle kokonaan uuden kropan, ja hän pääsi nyt edustamaan sirkukseen tatuoitua miestä (oho, se on muuten nännitön, kääks.). Olkoon nimeltään Bruce edelleen.


Joku voisi väittää, että Brucen tatskat ovat vähän "muovisen" näköisiä, mutta johtuu vain öljystä, jota salskea uros on ihoonsa voidellut...



No sitten on Arno, sirkuksen voimamies, joka ei muita esittelyjä kaipaa.




Viimeisenä esiteltäköön sirkuksen parrakas nainen Bunny, joka syntyi niinkään Mariellan nukesta. Hän on aika viehko, myös parrakkaana.




Siinäpä sirkuksen ensimmäinen kolmikko. Lisää sirkuslaisia esittelyssä tulevaisuudessa.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Hillevi ja Heimo


Aiemmin alastomana netissä esiintynyt Hillevi on nyt saanut vaatteet päälleen ja miehen rinnalleen. Saanko esitellä: Heimo ja Hillevi.



Hillevi on tämän pariskunnan pää, määrätietoinen ja kovaääninen jämäkkä naisihminen. FB-harrastajissa epäiltiin Hillevin olevan taustaltaan sirkusnaisia ja Arnon entinen kollega, kenties telinevoimistelija ja ehkäpä jopa Arnon nuoruudenrakkaus. Ken tietää. Nyt Hillevi elää kuitenkin sosiaalisesti viriiliä ikäihmisen elämää, kunhan vain pääsee tuonne ikäihmisten ja juorujen pesäkkeeseen, Kyläntaloon.



Hillevin siippa Heimo on kohtalaisen yrmy mies. Vaimonsa vastakohtana mies on vähäpuheinen mielensäpahoittaja. Heimo on useimmiten kiukkuinen ja olemukseltaan perusnegatiivinen vanha ukko, mies, joka tietää, missä hallitus tyrii, miten herrat Suomen rahat omiin taskuihinsa pelaavat ja mikä kaikki menee pieleen tässä maailmassa. Heimo on mies, joka kyllä tietää, mitä pitäisi tehdä, jotta saataisiin Suomi nousuun, maailmantalous raiteilleen ja nälänhätä loppumaan. Harmi, ettei häntä kuuntele kukaan muu kuin Kyläntalon muut vanhat ukot. Ja Hillevi - ainakin näennäisesti silloin, kun kutoo sukkaa Kauniita ja rohkeita katsellen ja antaa Heimon paasata.


lauantai 20. kesäkuuta 2015

Link Hervein


Alamaailma on saanut uuden kasvon. Kyseessä on Link Hervein, häijy ja häikäilemätön pikkukonna, joka myy niin varastettuja koruja kuin näemmä tupakkaa teineillekin. Ei siis kovin paha rikollinen, mutta kiero kuin mikä. Link valmistui aiemmin fb-kirpparilta ostamastani raakileesta, jolle tuunasin kropan ja juhannuksen puhteina sai myös vaatteet päälleen.


 Link Hervein. Siinä on nimi, jolla on paljon historiaa. Meillä oli pikkuveljen ja serkkujen kanssa lapsena salapaikka. Ei mikään pikkuhauska puumaja, vaan kunnon järjestäytynyt salapaikka päämajoineen, salapoliisinimineen ja tunnuksineen sekä rikolliskortistoineen. Salapaikan myyjäistuotoilla ostettiin kirjoituskone, jolla kirjoitettiin kymmenittäin rosvokortteja salapaikan rikolliskortistoon. Rosvokortti piti sisällään lyijykynällä piirretyn rosvokuvan ja kuvauksen rosvon toimintatavoista.


Link Hervein oli ensimmäisiä rosvoja, jotka salapaikan kortistoon päätyivät. Nimi oli veljen keksintö, ja se olikin sairaan hieno nimi aiemmin kehiteltyjen Pasi Poksun, Purkkapojan ja muiden kesyjen nimien rinnalla. Link oli rosvojen aatelia, ei oikeasti mikään pikkukonna vaan todella paha ja vaarallinen rikollinen, joka joskin myöhemmin kääntyi salapoliisiksi itsekin. Tämä mun 1:12 Link Hervein olkoon Linkin nuoruudenversio ennen sitä aikaa, kun hänestä tuli alamaailman pahin konna.


Ostoskeskusjätti BuyLifen nurkilla Link nyt korujaan ja tupakka-askejaan kaupittelee, siellä Ridge-kodittoman ja Candy-katunaisen kanssa.



Juku että mä ihastuin tuohon pikkukonnaan. Siitä tuli juuri sellainen kuin suunnittelinkin. Monta ideaa odottaa vielä pääkopassa alamaailman laajenemista. Onneksi torstaina alkoi kesäloma, niin on aikaa harrastaa.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Röllin tölli


Niinhän siinä kävi, että kun olin kolme Rölliä tehnyt muille, täytyi myös itselle saada yksi, ja sille täytyi tehdä mökki, ja mökille piha, ja ja ja...


Röllin tölli syntyi Biltema -tikuista. Meni vähän turhan työlääksi mun makuun, kun ensin puukolla kaiversin tikkuihin koloja, sen jälkeen maalasin harmaalla, töpöttelin tummemmalla harmaalla, töpöttelin mustalla, töpöttelin vihreällä ja vetelin uudelleen harmaalla... Tuli kuitenkin aika kivan väriset. Kivijalan kivet on muotoiltu kivimassasta, joka oli uusi hauska tuttavuus.



Rölli itse on vielä alaston, siksi piilottelee.




Kokonaisuus on vielä paljolti kesken, ovi, ikkunat, oven edustalle tuleva katos sekä katto puuttuvat, samoin kuin kaikki sisällä on vielä tekemättä. Mutta niinhän se menee, että saan yleensä nopsasti talon tähän jamaan ja sitten en koskaan eteenpäin. Siksi mulla onkin sata projektia, joista vissiin kaksi (Pesonen ja Hittavaislinna) on oikeasti valmiina. Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän kesken.






Sisälläkin näyttää vielä kovin tyhjältä. Lattia- ja seinäpinat jäävät tuollaisiksi, mutta keinutuoli kaipaa maalia ja toki tölli muutenkin lisää kalusteita. Nurkasta löytyy jo herätyskello - yksi niistä, joita Rölli paiskoi ikkunasta pihalle aamuisin. Vaan pala kerrallaan.

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Peter Pan ja lentävät lapset


Mariellalta ostamissani nukeissa oli mukana useampi lapsi. Mua houkuttelee kovasti kaikenlaiset miniatyyrisatumaailmat, ja noista lapsista tuli heti kaikenlaisia ideoita mieleen. Neljä niistä sai tänään uudet vaatteet ja muuttui Peter Paniksi, Leenaksi, Jukaksi ja Mikoksi.


Yläkuvassa nuket siis alkuperäisasussaan. Pikku-Mikolta lähtivät alkuperäiset vaatteet ja Peter Panille vaihtui tukka, muuten nuket olivat jo valmiiksi juuri sopivia tähän ideaan.


Siinäpä he sitten valmiina.



Pan kaipaa vielä punaisen sulan hattuunsa ja puukon vyölleen. Muuten jengi on valmis.







Siinä vielä inspiraatiokuva.


Toistaiseksi lentelevät vintin päällä, mutta siirtyvät myöhemmin lentelemään satumaailmaan Röllin töllin, Up- talon, Pesosen talon sun muiden satujuttujen kanssa.




Aikas kivoja, tykkään!