maanantai 14. huhtikuuta 2014

Pieniä silauksia


Tylypahka on nyt vähän jäänyt muiden projektien jalkoihin, mutta jotain uuttakin on taas tullut.




Kattotasanteelle on tullut lisää vihreää, lisää lohikäärmeitä, kaiteet ja kirpparilta löytynyt naispatsas. Vähän ehkä tuollainen kreikkalaishenkinen, mutta tuokoon nyt naiskauneutta tähän muuten asukkailtaan tyystin miehiseen Tylypahkaan. Hermione kun tämän talon ainoana naisedustajana on edelleen Kiinassa - tilaamattomana.



 
Tarvehuoneeseen löytyi kirppikseltä dinosauruksen luuranko. Ei tää nyt tokikaan luonnontieteelinen museo ole, mutta luuranko voi edustaa tässä lohikääreen luurankoa. Lisäksi tarvehuoneessa uutta on suuri kolmijalkakynttelikkö, miespatsas sekä muuta pientä varastorilpettä.






Dumbledoren huoneessa on hieno muinainen arkku. Tämä komeus myös kirpparilta.






Oleskeluhuoneen nurkassa on myös uusi patsas, Strauss. Luettavaa väsäsin oleskeluhuoneeseen ja makuuhuoneeseen eilen. Toki Tylypahkassa nyt täytyy pari Potter -kirjaa olla. ;)



Potter-kirjoja on myös Potterin itsensä sängyn alla ja päällä. Itserakas vissiin.




Ja sit tää portaikko. Tää on ollut niin vietävän kovatöinen, mutta nyt puuttuu enää kaksi kehystä, ja nekin ovat olemassa, maalia ja kuvaa vailla vain. Jokaisessa kerroksessa on nyt myös kierreportaat. Kaiteita puuttuu vielä sieltä ja täältä





Siinä se nyt on, viittä vaille valmiina. Alimmaisen kerroksen yksi huone on tekemättä, lisäksi puuttuu porras- ja parvekekaiteita sekä parit ikkunankarmit. Huoneiden välisiä ovia en sitten loppuviimein taida tähän edes laittaa. Eivät kuitenkaan mahtuisi aukeamaan, kun porraskäytävä on niin täynnä portaita, kaiteita, pylväitä ja patsaita. Ovien reunukset kaipaavat vielä viimeistelyä ja talon alareuna ja alahylly kaipaavat myös maalauksen.


Sitten kun ne silaukset on tehty, täytyy hankkia tähän vielä lasiovet eteen, ettei kukaan ikinä mene koskemaan tai siirtämään tai ottamaan täältä mitään. :D Sit se on valmis.


Hetki vielä tätä projektia.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Ruusujen maalausta


Mun sapatti- ja askarteluvapaatani piti kestää vielä pari kuukautta ennen paluuta takaisin omaan vakityöhöni. Sain kuitenkin jokin viikko sitten lennossa mielenkiintoisen työtarjouksen, jonka pähkäilyiden jälkeen otin vastaan ja hupskeikkaa, mullahan alkaakin työt jo ensi viikolla. Kääks, mullahan on vielä sata projektia kesken... :) Vaan ehkä tuo vapaa-ajan käsite ei tyystin kuole, vaikka sitä taas töihin meneekin. Tämän viikonlopun olen kuitenkin nauttinut siitä, että ei ollut kiire yhtään mihinkään.


Viikonloppuna olen näperrellyt Viirun virkkaamisen lisäksi sitä sun tätä pientä keskeneräistä lähinnä Tylypahkaan, mutta jos jotakin esiteltävää on, on se tämä Ihmemaa. Tämä sai viikolopun aikana valot, ruusupuskat, pelikorttiukkelit ja jotain muutakin pientä.


Pelikorttipojat maalaavat Punaisen kuningattaren vaatimuksesta kuningattaren inhoamia valkoisia ruusuja punaisiksi. Ellei ruusujen väri muutu, se olis pelikorttipoikien päiden menoa.



Valolistat löytyivät sekalaisten piuhojen ja johtojen laatikosta, ja ovat oikein passelit tähän. Loistavat tuolta takaa tuollaista hämyvaloa, joka sopii juuri hyvin Ihmemaahan.



Yksi sienikin tuli veisteltyä finnfoamista. Aika hauskaa ja terapeuttista puuhaa, joskin, että koska vetelin myös peukaloni auki, en nyt taas pariin päivään veistele lisää...


Tässä vielä muutamia kokonaiskuvia. Kokonaisuus ei siis ole vielä ollenkaan valmis, mutta palanen kerrallaan.



Ihmeellistä alkavaa viikkoa sinulle, joka täällä piipahdit!

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Viiru


Tänään virkkasin Pesoselle kaveriksi Viirun. Kavereita oli kolmannen osapuolen vuoksi vähän hankala kuvata...


Nukkekotikirppikseltä ostamani kanat kiinnostivat Alvinia suunnattomasti. Joskin että KAIKKI pienikokoinen kiinnostaa tätä kissaa suunnattomasti. Nimimerkillä eräs, joka ajoi tänään herne nenässä kissaa takaa pitkin kämppää, kun se kaahasi minikokoiset muoviset viherköynnökset suussaan pitkin taloa mua pakoon...



Ei onnistu kuvaaminen vieläkään...



Viimein jättikissa läksi muihin puuhiin ja pääsin kuvaamaan minikissan. Aikamoinen homma, virkkasin tuota surkeaa rääpälettä kolme tuntia. KOLME! Eikä siitä siltikään tullut sellainen, kuin haaveilin, mutta enköhän mä selviä tästä.


Viiru ja Pesonen näyttävät kummiskin tykkäävän toisistaan.




Jotakin puuttuu - Viirun vihreät housut. Nehän näyttää tältä:


Ei sinun nurkissasi sattuisi tuon tyylistä kangaspalaa pyörimään? Isoa palaa en kaipaisi, jos nyt 10 x 10 cm palasen jostain löytäisin niin saisin Viirulle pöksyt ommeltua. Edit. Kangaspala löytyi nukkekotiharastajien kautta, joten Viiru saa pöksynsä jo pääsiäiseksi.



Meniköhän tää Pesosen talon nikkarointi nyt pääsiäisen pyhinä mummoin mökin edelle...