Pesosen talo

Pesosen talo nikkaroitiin pääsiäisenä isäukon kanssa. Nyt on runko valmis.

Alaosan kivijalka tehtiin liimaamalla, hiekoittamalla ja lakkaamalla. Ulkoseiniin tulee punainen laudoitus, jonk on tarkoitus peittää ikkunoiden sahaamisesta syntyneet halkiot ja kuistin halkaisemisesta johtuvat urat. Kattotiilet on leikattu munakennoista. Munakennoissa sopivia muotoja näihin on tosin niin vähän, että yhdestä kennosta saa vain kolme kattotiiltä. Äippä oli jemmannut askarteluihin aika kasan kennoja, joten niillä saa miltei toisen puolen katosta. Meillä kuluu munia pari-kolme kennollista kuussa. Sillä tahdilla kertyy maksimissaan yhdeksän kattotiiltä kuussa. Hmm. Olis kannattanut leikata tiilet jostain muusta. Tätä tahtia tää katto on viiden vuoden päästä valmis.

Edit. Lisätty kattotiilien lähde, eli kuva kananmunakennon sulkemisläpäreestä. Eli hei jokainen sinä, joka asustat tässä Lempäälä/Tampere -akselilla ja syöt enemmän tai vähemmän kananmunia, pistäs näitä jemmaan. Saadaan Pesosen katto valmiiksi ennen seuraavaa talvea. :D

Viiru ja Pesonen odottelevat talon valmistumista matalahkossa vinttikerroksessa.

Vanhoista terassiöljystä- ja huonekalupetsistä sekoitettiin isäukon kanssa käryävä toti, jolla sai petsattua kivan väriset lattiat biltematikuista. Lattiat asettelin paikalleen tähän keittiöön, jonne tulee kapeista jäätelötikuista seinät, sellaiset Pesosen vihreät. Muutamia huonekaluja maalailin myös pesosmaisiksi. Kokeilumielessä ne täytyi jo paikalleen asetella, vaikka seinät ja katto vielä puuttuvatkin.

Yläkuvassa näkyy talo avattuna. Talo on saranoitu kolmesta kohtaa, eli etuosa aukeaa kahtia molemmille sivuille ja katto ylös. Alavasemmalle tulee keittiö, keskelle pieni eteinen ja oikealle kamari, johon tulee myös takka. Sen päälle tulee Pesosen makuuhuone, keskellä on  rappukäytävää/romuvarastotilaa ja ylävasemmalle tulee pieni vinttihuone, jonka Viiru ja Pesonen kirjassa tapetoivat sekalaisella tapettikokoelmalla.

Niinhän siinä kävi, ettei mummoinmökki päässyt pääsiäisenä alulle. Pesosen talo ajoi nyt ohi. Vaan jos tekisi mummoinmökin sitten kesälomalla. Eihän sinnekään ole kuin pari kuukautta aikaa. :)

Lopun kevennyksenä kuva eiliseltä matkalta Pohjanmaalta kotiin Pirkanmaalle. Pieni apulainen voi hippasen heikosti autossa, ja taitaa tuo pahoinvointi olla pääosin henkistä sorttia, koska kissa oksentaa kuljetuskopassa monta kertaa, mutta jos pääsee syliin, pärjää hyvin koko matkan. Siinä se sitten nukkui, neuletakkiin käärittynä, ja oksensi neljän tunnin ajomatkan jälkeen vasta, kun minä hölmö kilometriä ennen kotia tumppasin kissan kuljetuskoppaan. 

Voikaahan te paremmin. :)