Mummoinmökki

Fanni on pulska mummo, joka rakastaa herkkuja ja puhumista. Fanni on kaikin puolin rönsyilevä niin juttujensa, vaatteidensa kuin elämäntyylinsä kanssa muutenkin. Vaatimaton ja hillitty ovat Fannin vastakohtia. Paremmin häntä kuvaavat käsitteet "paljon", "leveästi" ja "äänekkäästi", olipa sitten kyse toimintatavoista, ulkomuodosta tai ulosannista. Fanni puhuu paljon. Hänellä on myös paljon mielipiteitä. Hän ottaa mielellään kaikkeen kantaa, oli hänellä sitten asiasta oikeasti tietoa tai ei, ja riippumatta siitä, kuuluiko asia hänelle vai ei. Ei sen niin väliä, tärkeintä on osallistua. 

Fanni ei ole kovinkaan hyvä teeskentelemään tai valehtelemaan, minkä takia hän tuuppaa sanomaan asiansa usein kohtalaisen suoraan ja rehellisesti. Joskus vähän liiankin. Suurisuisuus ja toisinaan hieman kömpelö ja vähemmän hienotunteinen ulosanti ovat Fannin taakka, ja hän onnistuu säännöllisin väliajoin pahoittamaan jonkun mielen töksäyttäessään ajattelemattomuuttaan milloin mitäkin. Fanni tajuaa tilanteen usein myöhässä, ja häpeilee lipsautuksiaan sitten murheenmurtamana kotona. Pohjimmiltaan Fanni on äärimmäisen hyväntahtoinen ja ihmisrakas nainen, mikä vain valitettavasti saattaa vieraammalta ihmiseltä hukkua Fannin jämäkän ja suurisuisen, Justiinamaista tätienergiaa pursuavan olemuksen alle. 

Vaan onneksi hänellä on Lyydia. Kiltti, ystävällinen Lyydia. Lyydia, joka touhuaa, liikkuu, tanssii, seikkailee, etsii geokätköjä, marjastaa ja elää virkeää ikäihmisen elämää. Niin, Fannilla on rinnallaan tahdikkuudessaan ja hienotunteisuudessaan loistava, hillitympi Lyydia, joka tasoittaa tietä, oikoo elämän polulla kurttaantuneita mattoja, hio ystävänsä pahimpia särmiä ja taputtaa lohduttavasti olkapäälle silloin, kun Fanni taas kerran miettii illalla: "Miks oon näin suurisuinen hölmö."

Fanni ja Lyydia asuttavat mummoinmökkiä, suurta, mansardikattoista taloa, jonka sisustuksen teemana on valkoinen ja vanhahtava. Talo on vielä hyvin raakilevaiheessa.