sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kaksosia


 Miia kysäisi, tekisinkö hänelle Pepin. Uskaltauduin kokeilemaan. Muovailin osia kahdet, koska A) jos pilaisin maalatessa toisen, mulla olisi vielä toinen jäljellä ja B) siinä tapauksessa, jos onnistuisin, jäisi toinen itselle.


Mulla on nyt kaksi Peppiä, toinen Miialle ja toinen itselle. Nämä Pepit oat pieniä, 8 cm mittaisia, ja odottelevat vielä, että saisin heille vaatteet tehtyä.


Riitta kysyi joskus, tekisinkö hänelle Röllin. Kieltäydyin silloin, mutta voimaintunnoissani Peppien onnistuttua päätin kokeilla. Röllejäkin on kaksi, joista toinen vielä kovin hoikka, karvaton ja vaatteeton, mutta tarkoitus on, että heistä tulee toistensa kopiot.



Ilmiselviä kaksosia kuitenkin. Toinen lähtee sitten Riitalle (mikäli kelpuuttaa), toinen jääpi taas itselle. Näillä on mittaa n. 14 cm.



Röllin vaatetuksen ja hiustyylin esikuvana toimivat vanhat, alkuperäiset Röllisarjat. Uudempien elokuvien Röllihän on vähän hipimpi tukkansa joukosta löytyvine rastoineen ja letteineen.



Vaatetuksessa yritin kuuliaisesti noudatella alkuperäisen Röllin vaatetusta, joskin, että tuo taitaa tarvita vielä sinisen, vähän pidemmän kaulahuivin ja toisella lonkallaan roikkuvan laukun.



Tunnistaako sen?


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Alamaailman asukkaita ja ostoskeskushuumaa


Kauniin ja pikkusievän vastakohtana mulla on ministelyssä kytenyt ajatus tehdä minikoossa myös maailman vähemmän kauniita puolia. Aiemmin väsäilin Ikean valaistuun pleksilaatikkoon kodittoman majaa, jonka päädyin lopulta purkamaan. Bokseihin tuli ihan jotain muuta, ja "Ridge who lives under the bridge" -koditon siirtyi pahvilaatikkoasumuksensa kanssa ostoskeskus BuyLifen nurkille. 


Miljöö on ihan kesken, mutta tarkoitus on tehdä tähän kunnon vastakkainasettelu - kuluttamishysteriaa ilmentävä ostoskeskus, jonka nurkilla roskakatos ja pienoiskokoinen alamaailma, underworld, jossa on edustettuna kirjo pramean maailman varjopuolista.


Ridgen kumppaniksi muutti underworldiin tänään Candy.


Candy tienaa elantonsa harjoittamalla maailman vanhinta ammattia. Candyn taustoista minulla ei ole mitään tietoa, eikä historista ennen underworldiin päätymistä. Candy lienee taiteilijanimi, joten edes Google ei auta tämän naisen taustojen selvittämisessä.


Candy valmistui yön pikkutunteina nuken raakileesta, jonka ostin fb:n harrastajakirpparilta. Käsien lisäksi keskeneräisessä nukentorsossa olivat asiaan sopivat saappaat valmiina, samoin kuin vahvasti meikatut kasvot, joten mun tarvitsi vain maalata alkujaan siniset saappaat mustiksi, tuunata vartalo, kiinnittää tukka päähän ja väkästellä lajin henkeen sopiva vaatetus ja avot, siinä hän on.



Jykevän ostoskeskusjätin liepeillä liikkunee paljon asiakkaita, rikkaita sellaisia, joten ehkäpä Candyllä käy flaksi.



Vielä pari kuvaa ostoskeskuksen sisältä. 


Finnkino on edelleen kesken - yhtä kesken kuin se on ollut vuoden päivät. 


Lelukauppaan sen sijaan saatiin myyjä. Tuollainen kiltti naapurintyttö, jonka tuunasin minibratzista.







Myös toisen kerroksen kenkä- ja laukkuliike Shoe Shopiin on saatu myyjä paikalle. 





 Pentikin liikkeen tilalla on nykyään Sweetest Somethings, jossa edustettuna kirjavasti sisustustuotteita eri tuotemerkeiltä.
 











Kolmannen kerroksen Mc Donaldsissa on henkilökuntaan kuuluva jannu paikalla. Näyttää vähän kypsiintyneeltä elämäänsä, vaan johtunee siitä, ettei yhtään asiakasta ole paikalla... Kaverilta puuttuu vielä mäkkärin lippis, se työn alla. Kolmannessa kerroksessa oli ennen mäkkärin vieressä kukkakauppa, mutta se meni konkurssiin, ja tilalle on rakentumassa RAYn peliluola.



Ylimmän kerroksen lemmikkieläinliike on vielä ihan kesken. Jotain valmista kuitenkin jo.


Yläkuvassa vielä kaveri, joka tuli samassa nukkeraakilesetissä fb:n kirppikseltä. En tiedä, miltä teidän silmään näyttää, mutta musta tässä on ilmiselvä taskuvaras. Sellainen kelmi, jolla puvuntakki päällä, ja takin liepeiden sisäpuolella kunnon korukauppa - taskukelloja, rannekelloja, kaulaketjuja... Juu-u, sellainen siitä tulee.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Tunnelmavaloja ja nukkekokeiluja


Ostin Ikeasta synas -valaisimia, pohjasta valaistuja pleksilaatikoita. Tein näihin pääsiäisen pyhinä Pohjanmaalla aikaa viettäessä siskon tytöille yövalaisimet.


Toisen minimaailman menninkäinen viettää aikaansa saarella ravun ja papukaijan seurana, toinen taas keinuu metsässä jättiperhosten kanssa.



Lapsuudenkodissa Pohjanmaalla oli poikkeuksellisesti koko porukka pääsiäisenä paikalla. Käytin tilaisuuden hyödykseni ja sain ihmiset kokeilemaan omia luovuuden rajojaan. Eilen itse kukin muovaili itselleen fimosta nuken ja maalasi sille kasvot. Kasailin nukeille vaatetuksen kunkin toiveiden mukaisesti. Lopputulokset olivat rehellisesti sanoen jäätäviä. :)


 Ja siinähän ne - yläkuvassa vanhempieni taidonnäytteet, alakuvassa siskon ja miehensä tyypit.


 
Velipoika väsäsi vähän erilaisen nuoren (yläkuvassa), miehen väsäämä tonttu alla.


Siinä koko klaani. Emmää tätä kansaa kyllä ihan varauksetta omiin taloihini majoittaisi, ovat sen verran epäilyttävän näköistä jengiä. Vaan hauskaa oli, ja sehän oli tarkoituskin. :)